Faktaa on, että maatamme johtaa hallitus, joka on nuorisollemme historian vihamielisin. Hallituksen leikkurit osuvat merkittävästi juuri maamme nuoriin. Nuoriin kohdentuvia leikkauksia ovat mm. leikkaukset sosiaaliturvaan, syyskuun alussa voimaan astunut ALV-kannan korotuksesta johtuva yleisen hintatason nousu, asumistuen leikkaus sekä opintotukeen tulleet muutokset iskevät suoraan nuoriin. Lisäksi ammatillisen koulutuksen 130 miljoonan euron leikkaus iskee monen nuoren koulutukseen. Nuoriin osuu yleisesti talouden vaihtelut muuta yhteiskuntaa selkeämmin ja tämä näkyy esimerkiksi viime vuotta reilusti korkeammassa nuorisotyöttömyydessä. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä opiskeluterveydenhuolto kärsii myös hallituksemme kurjistavista päätöksistä ja tämä näkyy tietysti myös nuorten arjessa.
Samaan aikaan kun saksia heiluttava hallituksemme leikkelee sieltä täältä ilman vaikuttavuusarvioita, nuorten eriarvoistuminen ja pahoinvointi kasvaa koko maassa. Erityisesti nuorten mielen hyvinvointi on laskussa, voidaan puhua jopa kriisistä. Eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Vakavia ja toistuvia itsemurha-ajatuksia on 10–15 prosentilla nuorista. Nuorista 3-5 prosenttia on yrittänyt itsemurhaa. Itsemurha on yksi yleisimpiä 15–19-vuotiaiden kuolinsyitä Suomessa. (THL, 2024).
Rangaistuksien sijaan nuoremme tarvitsevat varhaista, laajaa ja monialaista apua sekä tukea.
Ongelmien kasvaminen on ollut nähtävissä pitkään ja nyt ongelmat purkautuvat nähtävänä huonovointisuuden lisääntymisenä. Tämä ei ole mikään yllätys tai kummallisuus, nämä ovat tuloksia epäonnistuneesta sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikasta. Rangaistuksien sijaan nuoremme tarvitsevat varhaista, laajaa ja monialaista apua sekä tukea. Nykyinen oireilu ei myöskään ole yksin nuorten asia. Nuorten kasvuympäristö on äärimmäisen tärkeässä roolissa. Jos kotona ja ympäristössä voidaan huonosti, heijastuu se tietenkin kaikkialle ja kaikkeen missä nuoret ovat. Aikuiset lapsia ja nuoria kasvattavat. Ei voida hoitaa nuorten asioita vain yksittäisinä asioina tai tekoina. Avun ja hoidon tulee olla kokonaisvaltaista ja läpileikkaavaa kaikkeen mikä koskettaa heitä yhteiskunnassa. Tukea, tunnistamista ja ennaltaehkäisyä tulee merkittävästi lisätä koko perheen auttamiseen aina äitiysneuvolasta opiskeluterveydenhuoltoon. Apu valuu kuin vesi hanhen selästä, jos suunnataan yksittäisiä tukitoimia lapseen tai nuoreen huomioimatta ympäristöä, jossa hän varttuu.
Kaikkein vastenmielisintä on kuulla ja lukea miten usein nuoria itseään osoitellaan sormella tai syytellään monista haasteista. Nuoret elävät maailmassa sekä kasvuympäristössä, jonka me aikuiset olemme heille luoneet. Aikuiset ovat äänestäneet valtaa pitävät tahot, jotka leikkaavat ja viis veisaavat vaikutuksista tulevaisuuteen. Aikuiset ovat luoneet älypuhelimet ja sosiaalisen median ja nyt syyllistetään nuoria, miten nämä keksinnöt ajavat heidät turmioon. Aikaisemmat ikäpolvet ovat saaneet aikaan ilmastonmuutoksen kiihtymisen ja luontokadon. Monen nuoren kasvuympäristö on pirstaleinen ja turvaton. Liian moni nuori on yksin murheidensa kanssa ja kokee jäävänsä varjoon. Nuorille jää aika paljon korjattavaa aiempien sukupolvien jäljiltä. Ei ole ihme, että moni nuori kokee näköalattomuutta sekä kokee ahdistavia tunteita.
Nuorten tulevaisuus on koko yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeimmässä roolissa. Meidän tulee pitää huolta, että yhteiskuntamme tarjoaa ihan jokaiselle nuorelle lähtökohdasta riippumatta oikeudenmukaisen mahdollisuuden hyvinvointiin sekä sivistykseen. Meidän tulee mahdollistaa nuorille turvallinen ja vapaa kasvuympäristö. Vasta kun olemme taanneet nuorisollemme kaiken tämän voimme puhua tulevaisuuden kasvusta tai ylipäätään mielekkäistä tulevaisuuden kuvista.
Vetoan sinuun päättäjäkollegani, älä leikkaa nuorilta vaan huolehditaan yhdessä, että talousarvioon jää tarvittava resurssi Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman toteuttamiseksi.
Raisiossa on juuri valmistumassa Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma vuodelle 2025. Ohjelma on kattava ja ohjelmassa on huomioitu kokonaisuus. Mikään ohjelma ei kuitenkaan toteudu ilman riittävää resurssointia. Vuoden 2025 resursseista päättää Raision kaupunginvaltuusto kuluvan vuoden lopulla. Vetoan sinuun päättäjäkollegani, älä leikkaa nuorilta vaan huolehditaan yhdessä, että talousarvioon jää tarvittava resurssi Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman toteuttamiseksi. Vetoan sinuun kanssa raisiolainen, pidetään yhdessä huolta nuoristamme. Ole yhteydessä päättäjiin tai vaikkapa viime kuntavaaleissa äänestämääsi luottamushenkilöön ja muistuta häntä siitä, että Raisionkin tulevaisuus on yhtä kuin nuortemme yhtäläinen hyvinvointi.
Raisio voi ja Raision tulee osaltaan hillitä tämän hirmuhallituksen raipan iskujen osumista nuoriimme ja tulevaisuuteemme.
Hyvää nuorisotyön viikkoa 2024!
Eveliina Tyyskänen, kaupunginvaltuutettu Raision Vasemmistoliitto